Käsikirjoittajat Roland Fauser ja Jimmy Garlsson ovat Strindberginsä lukeneet. Oppipojan käsikirjoitus on hyvin hallittu psykologinen draama, jossa riittää syvyyttä ja pinnanalaisia kerroksia.
Hyvä käsikirjoitus antaa ohjaaja Ulrika Bengtsille tukevan selkänojan ja jälki on sen mukaista, hitaasti kiiruhtavaa, mutta erittäin puhuttelevaa. Bengts on suomalaisen elokuvan uusi suuri lupaus. Elokuvaa ei ole turhaan laitettu ehdolle ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinnon saajaksi.
Eikä tässä vielä kaikki, vaan Oppipojassa myös näytellään aivan upeasti. Varsinkin majakkasaarelle tarinan alussa oppiojaksi matkaavaa nuorta Karlia näyttelevä Erik Lönngren ja tyrannimaisin ottein perhettään hallitsevan Hasselbodin poikaa Gustavia näyttelevä Patrik Kumpulainen tekevät koskettavat roolityöt.
Juuri näiden poikien keskinäinen kemia nostaa esiin käsikirjoituksen hienovaraiset nyanssit.
Ahvenanmaalla sijaitseva Lågskärin majakkasaari antaa Robert Nordströmin kuvaamalle elokuvalle samalla kertaa sekä äärettömän avarat että pelkistetyt puitteet.
Tarina on sijoitettu kesään 1939. Eletään viimeistä kesää ennen toisen maailmansodan puhkeamista.
Tarinan historiallinen viitekehys on tärkeä. Ei kuitenkaan aivan siinä mielessä, kuin elokuvan alussa vielä näyttää. Ulrika Bengts, Roland Fauser ja Jimmy Garlsson ovat aidosti suurten esikuvien Ingmar Bergmanin ja August Strindbergin sukulaissieluja. Oppipoika on niin ajaton tarina, että se on mitä suurimmassa määrin juuri tätä päivää.
Elokuvan kritiikeissä on höpötelty kaikenlaista hölmöä tarinan majakkamestari Hasselbondin (Niklas Groundstroem) narsismista ja jopa freudilaisista lipsahduksista.
Itse luulen, että tekijät ovat halunneet tällä julmalla perhedraamalla kaivaa hienovaraisesti esiin ja jälleen ihmisten tietoisuuteen aikoinaan hyvin kuuluisan persoonallisuustutkimuksen, vuonna 1950 ilmestyneen The Authoritarian Personalityn.
Tutkimuksen autoritaarisesta persoonallisuudesta teki joukko Saksasta juutalaisvainoja paenneita tutkijoita yhdysvalloissa pian sodan jälkeen. Frankfurtin koulukunnaksi kutsuttu tiedeyhteisö pyrki Theodor Adornon johdolla selvittämään hyvin laajalla sosiaalipsykologisella tutkimuksella, miten kokonaiset kansat olivat voineet ajautua fasismin ja natsismin kaltaisiin katastrofeihin.
Autoritaarisuudelle on jälleen kysyntää. Kuunnelkaa joskus ihan opiksenne, mitä monet oman vallan täyteyteen pyrkivät poliitikot todella puhuvat. Ja kauhistukaa!
Elokuvan Karl nousee lopulta vastustamaan tyranniaa. Myös Bengtsin elokuva käy jo silkan estetiikkansakin puolesta massakulttuurin kritiikistä.
Kino-Aulan näytöksessä torstaina oli elokuva katsomassa minun lisäkseni kolme ihmistä. Sääli. Me itseämme (tosin täysin perusteettomasti) muita fiksumpina pitävät tapaamme vaatia kurkkusuorana paikalliselta elokuvateatteriyrittäjältä ohjelmistoon korkeatasoisia pienen yleisön latuelokuvia, mutta emme näköjään vaivaudu niitä katsomaan.
No tällä kertaa syynä yleisökatoon saattoi olla myös Etelä-Saimaan elokuvakriitikon umpitollo kritiikki. Täytyy tunnustaa, että leffa olisi jäänyt minultakin katsomatta, jos vaimo ei olisi tarmokkaasti patistanut viimeisenä mahdollisena päivänä elokuviin.
Imatralla Oppipoika on vielä mahdollista nähdä elokuvateatterissa. Leffa tuli Bio Vuoksen ohjelmistoon perjantaina 4. lokakuuta.